Pienet vaatejutut tähän kaiken joulufiilistelyn lomaan, jotenkin teki juuri tänään mieli siirtää jouluiset tunnelmoinnit hetkeksi pois mielestä ja keskittyä pukeutumisasioihin. Nimittäin tajusin että tuo kuvien villapaita on monen monta vuotta vanha ja edelleen rakastan sitä palavasti. Tällaisia on hyvät ostokset. Kohta alkaa joulun alennusmyynnit ja mietinkin hitusen mitä ehkä haluaisin täydentää omaan vaatekaappiini.

Ajattelin, että kirjaan tähän ylös joitakin havaintojani alennusmyyntihankinnoista ja yleisesti oman tyylin löytämisestä.

Kaiken ylenpalttisen kulutushysterian keskellä on aivan mahtavaa, että ostamisesta puhutaan. Koska maailma kuitenkin tarvitsee myös kaupankäyntiä, on minusta ihan turhaa kehottaa ostamisen lopettamiseen, enemmänkin siihen miten siihen tulisi suhtautua. Kauhulla muistelen omia vuosien takaisia ostosmanioitani ja lukuisia nettikauppatilauksiani. Nykyään en halua niin paljon asioita kun silloin kun ostelin enemmän. Mitä vähemmän ostaa, sitä vähemmän haluaa – se pätee ainakin itselläni. Kaikista edullisinta on tuntea oma tyyli, tietää minkälaisia vaatteita ja asusteita käyttää eniten ja mieluiten. Pyrkii karsimaan vaatekaapin niiden mukaan ja kun hankkii jotain uutta, pitää tämän mieluisimman tyylin mielessään. Poikkeuksena muutamat villimmät mausteet, joilla nämä perusjutut saavat eloa. Näin itse pyrin toimimaan valinnoissani.

Tiedän, että mieluiten otan kaapista näitä asioita:

• selkeät ja laadukkaat neuleet
• valkoiset puuvillaiset paitapuserot
• farkut
• valkoiset t-paidat
• mustat housut
• hillityt ja ajattomat korut
• mukavat kengät
• selkeät pitkät villakangastakit
• hauskat midimittaiset hameet

Mitä vähemmän ostaa, sitä vähemmän haluaa

Näiden kuvan nahkahousujen tilalle haluaisin löytää uudet. Housut olen saanut joskus noin 9-vuotta sitten HM:ltä. Mielelläni käyttäisin vielä näitäkin housuja, mutta se ei valitettavasti onnistu ilman pitkää neuletakkia – olen nimittäin saanut näihin peppuun ratkeaman, joka ei ole sauman kohdalla. Sen korjaus taitaa olla aika hankalaa. Harmitus, sillä pidän edelleenkin tästä rennosta nahkahousumallista kovasti. Nahassa on se ihana ominaisuus, että se on pehmeää ja muotoutuu ajan mittaan entistä mukavammaksi. Huonoa on tietysti arkuus, jossain vaiheessa vaan pehmeä nahka hioutuu niin ohueksi että se menee rikki.

Jotain perusasioita mistä myös pidän – mukavat ja kivan näköiset talvikengät, jotka voi yhdistää niin hameeseen kuin housuihinkin. Minähän hankin viime talvena parit nilkkurit, sitä edellisenä myös parit. Kaikki nämä ovat edelleen käytössä ja mieluisia. Tälle talvelle olen ostanut yhdet kengät, cowboy-bootsit; jotka ovat siinä villi kortti -kategoriassa. Eniten varmasti käytän näitä Vagabondin nauhanilkkureita. Tämä malli on aika klassinen, nyt ehkä voisin valita vähän enemmän maiharihenkisenkin kenkäparin, mutta koska nämä ovat edelleen mainiot, ei tarvetta uusille ole. Yleensä pyrin ostamaan vain yhdet uudet kengät / sesonki ja käyttämään edelleen myös aiemmin hankittuja kenkiä. Poikkeuksena lenkkarit, jotka saavat niin paljon käyttöä, että ne kertakaikkiaan on välillä uusittava kokonaan. Kengissä panostaan hyvään hinta-laatusuhteeseen. Tekonahkakenkiä en osta, mutta olen nykyään myös maltillinen arvokkaiden kenkien suhteen. Minulle riittää hyvin sadan ja parin sadan hintahaarukka, en ole valmis enää kovin helposti upottamaan rahaa designer-kenkiin.

Koruissa suosin nyt eniten kaulakoruja. Välillä innostun rannekoruista ja joskus myös sormuksista. Tämä korujuttu menee kausittain. Juuri pengoin varastojani ja löysin sieltä tooooodella vanhan ketjun, jossa on valkokultaa ja keltakultaa sekaisin. On kiva omistaa myös tällaisia koruja, jotka pääsevät välillä pitkään lepoon ja sitten niitä taas käyttää innolla. Sama myös kellon kanssa, en ole pitkään aikaan käyttänyt kelloa, mutta nyt kun katselin tuota Cartierin klassikkoani, muistin että siihen voisi vaihtaa patterit ja ottaa sen taas käytöön.

Kaikenkaikkiaan on ihana kun ei tee mieli koko ajan uutta vaatetta, vaan on tyytyväinen siihen mitä omasta kaapista löytyy. Suosittelen hyödyntämään alennusmyyntejä sellaisiin ajattomiin ja arvokkaampiin hankintoihin. Olen sanonut tämän ennekin, on ihan turhaa ostaa kahden kympin paita kympillä. Mielummin sen viidenkymmenen prosentin alennuksen hyödyntää arvokkaaseen neuleeseen, jota käyttää monen monta vuotta ja joka hykerryttää joka kerta kun siihen pukeutuu.

Ps. Minulta on kyselty aivan älyttömän paljon valkoisista t-paidoista! Teen niistä joku kerta postauksen tai Storyn – mitkä on suosikkejani, mihin kiinnitän huomiota teepparin valinnassa ja tietysti kuinka pidän valkoiset t-paidat valkoisena. Eli tulossa juttu: valkoisen t-paidan anatomia

Ihanaa heleää viikkoa!

”kaupallinen yhteistyö Asennemedia ja Bio-Oil”

Olen jokin aika sitten oivaltanut, että saadakseni jotakin uutta rutiinia säännölliseen käyttöön, tarvitsen rytmin. Päätin joskus kauan sitten, että alan huolehtia itsestäni paremmin. Noh, jotkin tavoitteet ovat täyttyneet ja jotkut eivät niinkään. En vaan ole vieläkään oppinut nauttimaan liikunnan iloista, siihen tarvitaan rytmin lisäksi myös vielä suurempi motivaatio.

Sen sijaan olen onnistunut parantamaan ruokailutottumuksiani; vähentänyt sokeria ja lihaa sekä alkanut syödä terveellisemmin. Tässä rytmillä on erittäin suuri merkitys – kun pidän kiinni säännöllisistä ateriarytmeistäni, eli aamiaisesta, lounaasta, päivällisestä ja iltapalasta, en koe kapaavani läheskään niin paljon ylimääräisiä makeita nameja. Uskon tällä säännöllisellä ja terveellisemmällä ruokatottumuksella olleen osansa myös siihen, että voin paljon energisemmin tänä syksynä kuin miesmuistiin.

Hyvin olen suoriutunut myös kuivan ihoni hoidosta. Olen kertonut teille ennenkin, että erityisesti vartalon ihoni on ollut huolimattomalla hoidolla. Yleensä olen jaksanut satsata siihen kesällä kun iho näkyy kevyemmin pukeutuessa, mutta kummasti syksyn sukkauhousukauden alkaessa olen aina laistanut vartalon ihosta huolehtimisen. Atooppisen herkän ihon omaavalle se on tarkoittanut näin pakkasten tullen viimeistään kutinaa ja hilseilyä.

Mutta tiedättekö mitä, jo keväällä alkanut tsemppi myös vartalon ihon hoidon panostukseen on tuottanut tulosta. Olen käyttäny vartalolle sekä Bio-Oilin öljyä että juuri nyt markkinoille saapunutta uutta Bio-Oil Geelivoidetta. Sain uuttuutta testiin jo keväällä ja olen sitä siitä saakka käyttänyt.

Tiesin että minulla on intoa selvitä talvikaudesta ilman ihon hilseilyä ja kutitusta, niinpä olen luonut itselleni rytmin myös vartalonhoitorutiineihin. Siinä missä kesällä panostin ihon hellimiseen aamulla, koska edessä oli päivä ulkona auringossa, panostan nyt enemmän iltarutiineihin.

Itselleni on aina toiminut paremmin käydä iltaisin suihkussa. Olen se tyyppi, joka joutuu tsemppaamaan jo suihkulta pyyhkeelle menemistä, koska siinä tulee kylmä. Niinpä aamupöppörössä ei houkuta tuollainen kokemus. Iltaisin on sen sijaan ihana mennä suihkuun pesemään päivän pölyt ja huolehtia samalla kokonaisvaltaisesta ihonhoitorutiinista.

Olen se tyyppi, joka joutuu tsemppaamaan jo suihkulta pyyhkeelle menemistä, koska siinä tulee kylmä

Tiesin että minulla on intoa selvitä talvikaudesta ilman ihon hilseilyä ja kutitusta, niinpä olen luonut itselleni rytmin myös vartalonhoitorutiineihin

Voin kertoa, että sillä on merkitystä jaksaako panostaa ihon ravitsemiseen. Nykyään olen ottanut tavakseni rasvata iho huolella iltaisin; käytän Bio-Oilin Geelivoidetta, joka on nimenomaan suunniteltu kuivalle iholle. Se on erityisen hyvin levittyvää ja annostelussa pienikin määrä riittää hyvin. Levitän sitä mieluusti kuitenkin reilulla kädellä, sillä geeli imeytyy todella nopeasti eikä se tuki ihohuokosia, että voi pujahtaa kylpytakin uumeniin saman tien. Minulla on normaalisti tähän aikaan vuodesta superkuiva ja kutiseva iho – etenkin vyötärön seudulla ja jaloissa. Nyt voin rehellisesti sanoa, että tätä ongelmaa ei ole ollut. Rakastan myös sitä tunnetta jonka tämä geelivoide iholle tekee. Pinta ei tunnu rasvatulta, vaan terveeltä ja hyvinvoivalta.

Bio-Oililla kehiteltiin todella pitkään oikeanlaista geelikoostumusta. Yleensä voiteet ovat vesipohjaisia, mutta tässä huomaa heti ihanan öljyisen vaikutuksen kun sivelee geeliä iholle. Bio-Oil geelivoiteessa on nimittäin vettä vain 3 %, pääosa pohjasta on öljyä, lisäksi siihen on lisätty mm. ravitsevaa sheavoita, ihoa pehmentävää ureaa , rauhoittavaa B3-vitamiinia sekä kosteuttavaa glyseriiniä . Geeli muodostaa suojaavan kalvon ihon pinnalle, näin ihon kosteus ei pääse haihtumaan. Jännä yksityiskohta on myös geelin tuntuma, koska se on öljypohjainen (eikä vesipohjainen kuten useimmat voiteet), tuntuu se iholla heti lämpimältä. Tuoksukin on tuttu ja miellyttävä Bio Oil -öljystä.

Olen aivan innoissani siitä että iho on kaunis ja se ei kutise tai hilseile.

Simppelin pakkaussuunnittelun ystävänä on pakko antaa pisteet myös selkeästä ja toimivasta pakkausdesignista. Bio-Oil Geeliä myydän kahdessa eri kokoisessa purkissa 100 ml (12,90 €) ja 200 ml (20,80 €). Pienempi koko on todella kätevä ottaa mukaan vaikka salille tai matkoille, missä nyt liikkukaan. Mukavaa on myös kohtuullinen hinta.

Alekoodi

Minulla on teille alekoodi, jolla saatte Yliopiston Apteekista -20% alennusta Bio-Oil Geelistä, mikäli teitä kiinnostaa testata miten se auttaa talvisen ihon kuivuuteen. Itse ainakin suosittelen kokeilemaan, olen aivan innoissani tästä voiteesta – tai oikeastaan siitä että iho on kaunis ja se ei kutise tai hilseile.

Koodilla ANNE20 saatte Yliopiston Apteekin verkkokaupasta -20% Bio-Oil Geelistä – koodi on voimassa 14. – 21.11.2019.

Lauantai on hyvä päivä tehdä kertaus menneestä viikosta. Olen kyyhöttänyt tässä tietokoneella viltissä nyt parisen tuntia, käsitellen kuvia ja lukien blogeja. Minä tykkään edelleenkin lukea omia suosikkiblogejani, niihin palaan säännöllisesti. Sitten toisina hetkinä saatan selailla satunnaisesti lukemiani blogeja, välillä joutuu oikein muistelemaan mitä niitä olikaan, kun en selaa minkään listan kautta näitä. Toki facebookin ja IG:n linkkausten kautta tulee piipahdettua useissa blogeissa, joihin muuten ei muistaisi mennä. Miten te muuten tulette tänne – olisi kiva tietää.

Palataanpa aiheeseen, eli viikon tapahtumiin. Tämä viikko oli kivan touhukas. Tuo ensimmäinen kuva on sunnuntailta, jolloin työviikkoni alkoi. Kuvattiin Marimekolle IG-kamppis ja oli tosi hauskaa. Ihana asu oli minulla vain kuvauslainassa ja arvatkaa vaan himoitsenko noita ihania nahkahousuja ja muhkeaa villapaitaa kaulahuiveineen. Tähän muuten palaan vielä, ensi viikolla Instagramiini on tulossa arvonta, jossa voi voittaa tuommoisen ihanan Marimekon Ugusta Kivet -huivin – pysykää kuulolla.

Poimin tähän postaukseen sekalaisia kuvia kännykästäni.

Maanantaina molemmilla meillä oli yhteinen vapaapäivä ja touhuttiin kotosalla. Vaihdoin olohuoneessa hieman kalusteita, vein tuossa aiemmin olleet Ikean nojatuolit työhuoneeseen ja siirsin tilalle takan edessä olleen Bertoia-tuolin ja vierashuoneesta Muuton Cover-tuolin. Minusta tuntuu että tämä raikasti tosi paljon näkymiä. Onko se sitten vaihtelua, vai tuliko tuosta parempi. Värisävyt ainakin natsaavat nyt paremmin yksiin. Tuolien mukavuudessa ehkä hitusen hävittiin, niin meidän kuin korienkin mielestä. Haaveilen uudesta verhoillusta nojatuolista, mutta ei viitsi sitä nyt hankkia tähän kotiin, seuraavaan sitten. Mutta tuon valkoisen perussohvan pariksi sopisi ihanasti joku tällainen nojatuoli. Mielellään ovelassa lämpimässä sävyssä. Todellisuudessa uskon että nojatuolista tullaan aikanaan käymään pieni neuvottelu täällä kotona, koska tämä tuoli kiinnostaa enemmän toista osapuolta. No, kunhan päästään sinne nojatuolinhankinta-asteelle, niin varmasti molemmille mieluinen löytyy.

Vaihdoin olohuoneessa hieman kalusteita, nyt tilasta tuli raikkaampi

Tällä viikolla olen viettänyt poikkeuksellisen paljon aikaa koirien kanssa, heillä on ollut erityisen kova hellyydenkaipuu. Eilen juhlittiin yhdessä Eläintenpäivää, saivat rapsutuksia, pusuja, herkkuja ja metsälenkin. Heidän lempipaikka löytyy sohvannurkasta, mahdollisimman monella viltillä silattuna. Kuvassa muuten pilkistää Vallilan ihastuttava torkkupeitto ja tyyny, niiden pariin palataan pian. Tarkoitus on stailata näillä olkkarissa ja laittaa tänne kuvia. Ihana pitkästä aikaa tehdä kotona joku stailausjuttu.

#SIIVOUSCORNER

Viikon jännittävin juttu oli Siivouscorner, josta kirjoitin edellisessä postauksessa. Nyt se on potkaistu käyntiin ja lisätty Instagramin videoiden kohokohtiin, josta siivousjuttuja pääsee katselemaan. Sain aivan älyttömän paljon viestejä, joihin vastailin sohvannurkassa niska jumittuen, niin että piti lopulta mennä pötkölle potemaan päätepäänsärkyä. Mutta viestit ja corner olivat ehdottomasti pienen päänsäryn arvoisia. Mahtava miten onnistuin innostamaan teitä kotihommiin ja en malta odottaa että pääsen vauhtiin tulevissa ”jaksoissa”. Homma niin sanotusti elää.

Aloin jo alkuviikosta odottaa perjantaita, koska oli kansallinen korvapuustipäivä! Ei ole yksi kerta kun on Maijan kanssa jahdattu täydellistä korvapuustia täältä Turusta. Ihan parasta en eilen onnistunut nappaamaan, mutta lähikaupan irtohyllystä löytyi ihan tarpeeksi hyvä, söin eilen yhden ja nyt aamulla toisen. Ja meidän piti kokeilla Stellan ja Jarnon huikeita puustivohveleita, mutta ei vielä jaksettu. Ehtiihän sitä, kuulostaa superherkulliselta, testasitteko jo?

Eilen olin asiakkaani luona viimeistelemässä hänen vierashuoneen muutosta. Tällaiset päivät on parhaita, kun pääsee viemään loppuun jonkun suunnitelman ja näkee lopulta valmiin kokonaisuuden. Huoneesta tuli aivan ihana ja olimme molemmat innoissamme – asiakas ja minä. Teen tästä vielä erikseen blogiin koosteen, missä näette ennen ja jälkeen kuvat.

Tänään lauantaina on tarkoitus ottaa vähän rennommin, illalla mennään kaupunkiin ystävien kanssa ja huomisillalle saadaan kotiin vieraita. Viikonlopustakin on tulossa vauhdikas, ihanaa.

– seuraa minua myös Instagramissa @anne_muotimielessa –